Näköislehdet eivät innosta. Miksi niitä tehdään? Kuvittelen, että prosessi on kallis ja syö palvelinkapasiteettia. Käyttäjän näkökulmasta näköislehti on kömpelö ja hidas. Kännykkään en sellaista halua.
Olematta yhtään eri mieltä kanssanne muistelen, että kyse oli levikkipoliittisesta päätöksestä: levikkiin lasketaan vain ne julkaisut, jotka julkaistaa netissä näköislehtenä. ("koska onhan se nyt hemmetin hankala laskea että kuinka moni ihminen sitä lehteä on lukenut jos on vaan artikkeleja epämääräisillä sivuilla höh")
...Näköislehtisovelluksia tarjoavia tahoja oli Suomessa pitkään ainoastaan yksi kappale, ja voisin hyvin kuvitella että voitelua erinäisille päättäville tahoille on tapahtunut ihan hyviä määriä että tällainen päätös on menty aikanaan tekemään.
Höm, näköislehden lisäks voi lukea tunnareilla verkosta maksulliselta Digilehti-puolelta juttuja, joissa on enemmän kuvia mukana, mut en kyl muuten tiedä miten Digilehti on eroavinaan. Ei sen osastonäkymät ainakaan ole olennasesti paremmin hahmotettavia.
@dst: "muuten tullut siihen tulokseen, että Hesarin ei pitäisi missään nimessä julkaista enempää juttuja ilmaiseksi nettisivuillaan. Eri asia on sitten sen maksullisen puolen sisältö ja hinta, mutta ei enempää ilmaista."
Samaa kelannut. Jos kehittäisivät tuota Digilehti-puoltaan niin, et sen ja arkiston ja muiden verkkospessujuttujen saaminen käpäliin houkuttelisi ihmisiä tekemään verkkotilauksia.
@visualradio: Olen kuullut sellaisen selityksen sille, miksi niitä tehdään, että niiden avulla voidaan lisätä mainosten näkyvyyttä (eli lehti voi kertätä yhdestä mainoksesta enemmän tuloja). Mene ja tiedä. En ole kuitenkaan kuullut vielä muuta uskottavaa selitystä näköislehtien olamassaololle.
Prosessi tuskin on kallis (aloituskustannus ehkä on, mutta mitä enemmän näköiselehtiä tuotetaan, sen alempi kustannus per julkaisu). Ymmärääkseni homma pohjautuu jo olemassaoleviin tuotantoprosesseihin. Näköislehti pullautetaan automagialla painoon menevästä matskusta, eli se syntyy paperin sivutuotteena (joissain näköislehdissä valokuvat ovat rasteroituja, mikä netissä on aika hassua). Näköislehden selaaminen on kuin selaisi pdf-tiedostoa, mutta eri käyttöliittymällä kuin minkä Acrobat tarjoaa.
Ja kyllä, näköislehti sopii nettiin yhtä luontevasti kuin radio-ohjelma televisioon.
@pirkka Näköislehti on kerrassaan surkea konsepti. Näköislehti tutkitusti vie myös uutiselta luotettavuutta. @lindstorm Taitaa tuo levikin käsite olla nykymaailmassa hiljalleen jo aikansa elänyt.
@Suviko: Minä tajusin vasta nyt, että Hesarilla on siis sekä näköislehti että digilehti! Mikseivät avanneet sitä digilehteä, se kun näyttäisi olevan paljon paremmin netissä toimiva?
Ja eiköhän sillä puolella ole rahastusta mietitty, mutta esimerkit maailmalta eivät ainakaan vielä ole olleet kovin kannustavia. Tilaus- vs. mikromaksumalleja varmasti pohditaan joka paikassa, varsinkin Yhdysvalloissa juuri nyt.
Ei se mainosnäyttö siinä ole juurikaan minkäänlainen argumentti. Levikkinumerot tosiaan on. Levikintarkastus Oy:ssa ei ilmeisesti aikanaan ole päästy yksimielisyyteen siitä, miten verkkolevikkiä pitäisi laskea, vaikka sen laskeminen on selvästi yksinkertaisempaa kuin fyyisellä puolella (jossa voidaan kikkailla jonkin verran ilmaisjakelulla yms).
Niinpä lehden verkkolevikiksi lasketaan pelkästään täsmälleen painetun lehden näköinen tuote. Sille taas saadaan tai voidaan yrittää saada tilaajia niin, että pannaan perinteisestä html-tarjonnasta jokin osa (esim. arkisto) tilaajamaksun taakse ja kammetaan siihen samaan pakettiin näköislehti. Näin kaikista html-arkistoa selaavista saadaan, tsädäm, myös maksullisen näköislehden tilaajia -> profit.
Tai no ei profit, mutta ne saadaan mukaan levikkilukuihin.
@dst: Mutta silloin lukijan pitäisi saada oikeasti itseään kiinnostavaa sisältöä ja varmuus siitä, että saa rahansa arvosta sisältöä.
Minä esimerkiksi en varmasti maksa televisio-ohjelmaraportoinnista (BB/Idols/mitäliemuuta), STT:n uutisista tai esimerkiksi sitä, että toistetaan uutisia muista lehdistä. Sen sijaan olisin valmis maksamaan siitä, että joku oikeasti tutkii asioita, kartoittaa taustoja ja kirjoittaa niistä selkeästi sekä linkittää lähteisiin. Haluaisin kuitenkin ennen maksamista tietää mitä aihetta artikkeli käsittelee.
Maksamishalukkuuttani kuitenkin tällä hetkellä vähentää epäluottamus siihen, että saisin vastinetta rahoilleni: hs.fi:n nykytarjonnasta (ilmaisella puolella) en maksaisi ja maksulliselle puolelle ei ole syntynyt minkäänlaista suhdetta joka lisäisi luottamusta sen paremmuuteen.
Saattaisin hyvinkin maksaa yksittäisistä hs.fi:n digilehden artikkeleista jos se tehtäisiin mahdolliseksi, helpoksi (jokin one-click-shopping-tyyppinen ratkaisu) ja hinta sopivaksi. Sopiva hinta digilehdestä ei mielestäni ole 1e/vuorokausi. Se on kuin ostaisi irtonumeron joka vuorokauden kuluttua pelmahtaa liekkeihin ja katoaa ikuisiksi ajoiksi (ja jos haluaa palata lukemaan samoja juttuja, joutuu maksamaan arkistohinnan!).
Saattaisin myös maksaa siitä ilosta, ettei hs.fi:ssä näy minulle mainoksia. Ehkä. Riippuu hinnasta ja toteutustavasta.
@Suviko. HS.n Digilehti eli se web-leiskaan taitettu HTML-osio on minulle pääasiallinen tapa lukea Hesari joka arki- ja viikonloppuaamu. Ei se kovin ihmeellinen ole, mutta päihittää minusta käytettävyydessä tämän Flashillä tehdyn ns. näköislehden.
Ihmettelen ettei HS:lla ole tilausmuotoa, jossa olisi arkea varten online-tunnukset ja viikonloppuisin ilmestyisi painettu lehti (la+su+KL).
@Karde Eli näköislehdellä kikkaillaan numeroita, jotka kuitenkaan eivät kerro lehden tai itse sisällön kuluttajien määrää. Siinä sivussa tehdään käyttäjien elämä hankalammaksi kuin olisi tarpeen.
@vaiheinen touché. Ja minä pidän kiinni edelleen kannastani että joku on jossain maksanut rahaa tai käyttänyt muita voitelumenetelmiä että tällainen päätös on menty tekemään. Kuten myös Lex Nokia. Ja Lex Karpela. Ja muut uskomattomat aivopierut.
@terolehtt: Mulla on tilausmuotona verkkotunnarit jatkuvana ja printti pe+la+su eli NYT ja KL kuuluu kans pakettiin. Tilaustyypin nimi asiakastietojen mukaan on HS24 Perjantai-Sunnuntai. Veikkaan, että toivomasi tilausmuodon saa kans halutessaan.
Pieni nettiajan toimintamalleihin siirtymisen epäjouhevuuskohta Digilehden kans kyl on se, että lehteä tilataan yleensä yks per talous, mut digitunnareita kuuluu pakettiin kans vain yksi. Siinä tunnuksena toimii sähköpostiosoite. Muista perheenjäsenistä voi tuntua hölmöltä logata sillä sisään. Ja ei, en maksaisi extraa ihan vaan siitä, että avokkeeni sais logata sisään omalla sähköpostiosoitteellaan.
@skrubu: varmaan sillä levikkinumerolla on vaikutusta siihen, mutta ei se suoraan noin mene. Esim. Tietokone-lehden levikki on selvästi pienempi kuin Mikrobitin, mutta ilmoitushinta on selvästi korkeampi. Suorassa kilpailutilanteessa argumentti voi olla vahvempi. Mutta en tiedä, kun en ole koskaan mediatoimistossa tms. työskennellyt.
Näköislehti on tehty jollakin valmissovelluksella, jolla tehdään weppitoteutuksia esitteistä ja katalogeista. Voi olla jopa (modattu?) versio Adoben FlashPaperista. PDF sisään, lehti ulos. "Syyllinen" firma näyttäisi löytyvän osoitteesta digipaper.fi (omien referenssiensä mukaan).
Muistaakseni edesmenneellä Pressolla oli hieman fiksumpi näköislehti, jota melkein pystyi lukemaan. Siinä juttua klikkaamalla juuri se kohta aukesi isompana näytölle. Tällaisia sovelluksia on myös saatavilla, jos näköislehteä oikeasti haluttaisiin fiksummin toteuttaa.
Olen myös joskus tilannut nettihesaria, mutta kyllä tuon näköislehden lukeminen jäi vähiin. Oli tosi takkuisaa. Kyllä hyvä nettikäyttöliittymä olisi poikaa. Onko kukaan päässyt kokeilemaan azon.comin Kindleä?
@sepponet: Ei noita Sanomien Mederra-näköislehtiä tietääkseni ole tarkoitettukaan luettavaiksi, koska ei ole bisnesmielessä järkevää houkutella ainuttakaan lukijaa siirtymään painetusta lehdestä digilehteen. Lehden lukija on arvokkaampi tilaajamaksuina, ja vielä enemmän siksi, että painetun lehden mainokset ovat parempaa bisnestä kuin nettimainokset.
Näköislehtien tehtävä on tuoda sitä levikkiä, joka kelpuutettaisiin mukaan kokonaislevikkiin.
Jatkona äskeiseen sen verran, että minä olen lukenut joitain lehtiä Zinion ( www.zinio.com/ ) palvelun kautta. Se muistuttaa teknisesti näitä Flash-näköislehtiä, mutta on paremmin luettavissa.
Zinio vaatii kuitenkin asennettavan Windows-sovelluksen ja on verrattain raskas, joten en varmaankaan suomalaisena kustantajana rakentaisi mitään sen varaan. Koko Ziniolla ei taida olla edes varsinaisia toimistoja kuin USA:ssa, joten olisihan se raika rohkea valinta kumppaniksi muutenkin.
Minusta tuo näköislehti on ihan ok. Sen avulla saa selattua lehden otsikot läpi vauhdilla ja jutut jotka haluaa lukea saa hyvin luettua. Joskus kuvat ovat liian pienellä, mutta ei siitä suurempaa haittaa ole. Näköislehden selailun etu html-muotoisen digilehden lukemiseen on se, että selaamalla alusta loppuun tietää käyneensä läpi koko lehden.
Komppaan @juvele:n pointteja. Tykkään selailla näköislehteä, etenkin jos käytössa iso ja tarkka näyttö. Hoituu koko roskan läpi käynti ilman hiirtä ja sekavaa navigaatiota.
Näköis-Hesarin käyttöliittymä on aika kehitysvaiheessa. Esim. piraattikirjasto Mygazinella oli aika miellyttävä ennen kuin se ammuttiin alas.
Mä en arvosta verkkolehtiformaattia, jossa en voi bookmarkata kiinnostavia artikkeleja. Siksi en ole lukenut mitään näköislehteä kuin töissä pakosta tai vapaalla joskus uteliaisuudesta.
@suviko: Se Mygazinesin malli handlasi nuo. Oli leikekirjaa, käännöstä plain tekstiksi, lähetystä, bookmarkkausta, keskustelua, tagit pelasi ja navigaatio toimi. Tarjontakin oli hyvä kun se oli laiton.
@juvele: Näköislehti voisi toimia, jos visuaalisesta sivuleiskasta voisi silmäillä otsikot ja kuvat, ja itse artikkelin pääsisi lukemaan HTML-versiona – eli selkeänä tekstinä ilman tarvetta zoomailla tekstiä epätoivoisesti palstojen välillä.
Tällä tavalla on tehty muistaakseni Keskisuomalaisen näköislehti.
Hesarin HTML-digilehden ongelma on se, että kaikki jutut ovat ovain tekstinä, eivätkä pääjutut juuri erotu pikkujutuista. Tätä lukukokemusta ei vain ole kauheasti kehitetty. Mutuna veikkaan, että nettilehdestä ei edes haluta tehdä liian hyvin käytettävää.
Olette kokeilleet PressDisplayta? Siihen palveluun tulee joitain satoja lehtiä ja käyttöliittymä on näköisliittymä. Sen saa myös iRexin ekirja-laitteeseen mutta en ole kokeillut sitä niin. PD:ssä on ehdottomasti puolensa, maailman seuraamisen kannalta!
Itse lueskelen Hesaria wapissa, jossa kullakin artikkelilla on hinta. Kännykkäliittymääni (Saunalahti) tosin kuuluu digilehden tilaus, joten en maksa yksittäisten juttujen lataamisesta. En ole tullut selvittäneeksi, onko digilehti suppeampi mobiilina
@terolehtt: esittelemäsi systeemi, visuaalinen selaus, ja artikkeli avautuu luettavaksi, tuntuisi hyvältä. Amazonin Kindlen käyttöliittymä kiinnostaa, koska siihen kai jo jenkeissä voi tilata sanomalehtiä, ja näyttönä toimii sähköinen paperi. USA:ssa sanomalehtipaperin kulutus kääntyi laskuun jo 1987, Euroopassa n. v. 2000. Metlan tutkija Lauri Hetemäki on tästä puhunut jo pitkään. Täältä löytyy kiintoisa esitys paperinkulutuksen näkymistä (pdf): http://tinyurl.com/9a3lat
Nettilehtien käyttöliittymä taitaa olla niitä harvoja asioita mihin web2.0 ei ole päässyt vaikuttamaan. Lehden sisältöä ei voi profiloida mieleisekseen, sosiaalinen verkko & tagit loistavan poissaolollaan. @sepponet: Kindlen elektroninen paperi toistaa aika heikosti värejä, tablet netbook voisi olla parempi vaihtoehto.
37 comments so far
Eivätkö voisi tällaisina jakeluongelmapäivinä vaan julkaista kaikki jutut perus-HS.fi:hin? Olisi paljon helpompi lukea ne sieltä!
10 months ago by pirkka
Syylliset esiin!
10 months ago by dst
Syylliset esiin!muuten tullut siihen tulokseen, että Hesarin ei pitäisi missään nimessä julkaista enempää juttuja ilmaiseksi nettisivuillaan.
Eri asia on sitten sen maksullisen puolen sisältö ja hinta, mutta ei enempää ilmaista.
10 months ago by dst
Näköislehdet eivät innosta. Miksi niitä tehdään? Kuvittelen, että prosessi on kallis ja syö palvelinkapasiteettia. Käyttäjän näkökulmasta näköislehti on kömpelö ja hidas. Kännykkään en sellaista halua.
10 months ago by visualradio
Olematta yhtään eri mieltä kanssanne muistelen, että kyse oli levikkipoliittisesta päätöksestä: levikkiin lasketaan vain ne julkaisut, jotka julkaistaa netissä näköislehtenä. ("koska onhan se nyt hemmetin hankala laskea että kuinka moni ihminen sitä lehteä on lukenut jos on vaan artikkeleja epämääräisillä sivuilla höh")
...Näköislehtisovelluksia tarjoavia tahoja oli Suomessa pitkään ainoastaan yksi kappale, ja voisin hyvin kuvitella että voitelua erinäisille päättäville tahoille on tapahtunut ihan hyviä määriä että tällainen päätös on menty aikanaan tekemään.
10 months ago by lindstorm
Höm, näköislehden lisäks voi lukea tunnareilla verkosta maksulliselta Digilehti-puolelta juttuja, joissa on enemmän kuvia mukana, mut en kyl muuten tiedä miten Digilehti on eroavinaan. Ei sen osastonäkymät ainakaan ole olennasesti paremmin hahmotettavia.
@dst: "muuten tullut siihen tulokseen, että Hesarin ei pitäisi missään nimessä julkaista enempää juttuja ilmaiseksi nettisivuillaan. Eri asia on sitten sen maksullisen puolen sisältö ja hinta, mutta ei enempää ilmaista."
Samaa kelannut. Jos kehittäisivät tuota Digilehti-puoltaan niin, et sen ja arkiston ja muiden verkkospessujuttujen saaminen käpäliin houkuttelisi ihmisiä tekemään verkkotilauksia.
10 months ago by Suviko
@visualradio: Olen kuullut sellaisen selityksen sille, miksi niitä tehdään, että niiden avulla voidaan lisätä mainosten näkyvyyttä (eli lehti voi kertätä yhdestä mainoksesta enemmän tuloja). Mene ja tiedä. En ole kuitenkaan kuullut vielä muuta uskottavaa selitystä näköislehtien olamassaololle.
Prosessi tuskin on kallis (aloituskustannus ehkä on, mutta mitä enemmän näköiselehtiä tuotetaan, sen alempi kustannus per julkaisu). Ymmärääkseni homma pohjautuu jo olemassaoleviin tuotantoprosesseihin. Näköislehti pullautetaan automagialla painoon menevästä matskusta, eli se syntyy paperin sivutuotteena (joissain näköislehdissä valokuvat ovat rasteroituja, mikä netissä on aika hassua). Näköislehden selaaminen on kuin selaisi pdf-tiedostoa, mutta eri käyttöliittymällä kuin minkä Acrobat tarjoaa.
Ja kyllä, näköislehti sopii nettiin yhtä luontevasti kuin radio-ohjelma televisioon.
10 months ago by skrubu
@pirkka Näköislehti on kerrassaan surkea konsepti. Näköislehti tutkitusti vie myös uutiselta luotettavuutta. @lindstorm Taitaa tuo levikin käsite olla nykymaailmassa hiljalleen jo aikansa elänyt.
10 months ago by vaiheinen
@Suviko: Minä tajusin vasta nyt, että Hesarilla on siis sekä näköislehti että digilehti! Mikseivät avanneet sitä digilehteä, se kun näyttäisi olevan paljon paremmin netissä toimiva?
Ja eiköhän sillä puolella ole rahastusta mietitty, mutta esimerkit maailmalta eivät ainakaan vielä ole olleet kovin kannustavia. Tilaus- vs. mikromaksumalleja varmasti pohditaan joka paikassa, varsinkin Yhdysvalloissa juuri nyt.
10 months ago by pirkka
Ei se mainosnäyttö siinä ole juurikaan minkäänlainen argumentti. Levikkinumerot tosiaan on. Levikintarkastus Oy:ssa ei ilmeisesti aikanaan ole päästy yksimielisyyteen siitä, miten verkkolevikkiä pitäisi laskea, vaikka sen laskeminen on selvästi yksinkertaisempaa kuin fyyisellä puolella (jossa voidaan kikkailla jonkin verran ilmaisjakelulla yms).
Niinpä lehden verkkolevikiksi lasketaan pelkästään täsmälleen painetun lehden näköinen tuote. Sille taas saadaan tai voidaan yrittää saada tilaajia niin, että pannaan perinteisestä html-tarjonnasta jokin osa (esim. arkisto) tilaajamaksun taakse ja kammetaan siihen samaan pakettiin näköislehti. Näin kaikista html-arkistoa selaavista saadaan, tsädäm, myös maksullisen näköislehden tilaajia -> profit.
Tai no ei profit, mutta ne saadaan mukaan levikkilukuihin.
10 months ago by Karde
@Karde: Eikö suurempi levikkuluku = parempi hinta mediatilasta?
10 months ago by skrubu
@dst: Mutta silloin lukijan pitäisi saada oikeasti itseään kiinnostavaa sisältöä ja varmuus siitä, että saa rahansa arvosta sisältöä.
Minä esimerkiksi en varmasti maksa televisio-ohjelmaraportoinnista (BB/Idols/mitäliemuuta), STT:n uutisista tai esimerkiksi sitä, että toistetaan uutisia muista lehdistä. Sen sijaan olisin valmis maksamaan siitä, että joku oikeasti tutkii asioita, kartoittaa taustoja ja kirjoittaa niistä selkeästi sekä linkittää lähteisiin. Haluaisin kuitenkin ennen maksamista tietää mitä aihetta artikkeli käsittelee.
Maksamishalukkuuttani kuitenkin tällä hetkellä vähentää epäluottamus siihen, että saisin vastinetta rahoilleni: hs.fi:n nykytarjonnasta (ilmaisella puolella) en maksaisi ja maksulliselle puolelle ei ole syntynyt minkäänlaista suhdetta joka lisäisi luottamusta sen paremmuuteen.
Saattaisin hyvinkin maksaa yksittäisistä hs.fi:n digilehden artikkeleista jos se tehtäisiin mahdolliseksi, helpoksi (jokin one-click-shopping-tyyppinen ratkaisu) ja hinta sopivaksi. Sopiva hinta digilehdestä ei mielestäni ole 1e/vuorokausi. Se on kuin ostaisi irtonumeron joka vuorokauden kuluttua pelmahtaa liekkeihin ja katoaa ikuisiksi ajoiksi (ja jos haluaa palata lukemaan samoja juttuja, joutuu maksamaan arkistohinnan!).
Saattaisin myös maksaa siitä ilosta, ettei hs.fi:ssä näy minulle mainoksia. Ehkä. Riippuu hinnasta ja toteutustavasta.
10 months ago by skrubu
@Suviko. HS.n Digilehti eli se web-leiskaan taitettu HTML-osio on minulle pääasiallinen tapa lukea Hesari joka arki- ja viikonloppuaamu. Ei se kovin ihmeellinen ole, mutta päihittää minusta käytettävyydessä tämän Flashillä tehdyn ns. näköislehden.
Ihmettelen ettei HS:lla ole tilausmuotoa, jossa olisi arkea varten online-tunnukset ja viikonloppuisin ilmestyisi painettu lehti (la+su+KL).
10 months ago by terolehtt
@Karde Eli näköislehdellä kikkaillaan numeroita, jotka kuitenkaan eivät kerro lehden tai itse sisällön kuluttajien määrää. Siinä sivussa tehdään käyttäjien elämä hankalammaksi kuin olisi tarpeen.
10 months ago by vaiheinen
@vaiheinen touché. Ja minä pidän kiinni edelleen kannastani että joku on jossain maksanut rahaa tai käyttänyt muita voitelumenetelmiä että tällainen päätös on menty tekemään. Kuten myös Lex Nokia. Ja Lex Karpela. Ja muut uskomattomat aivopierut.
10 months ago by lindstorm
@terolehtt: Mulla on tilausmuotona verkkotunnarit jatkuvana ja printti pe+la+su eli NYT ja KL kuuluu kans pakettiin. Tilaustyypin nimi asiakastietojen mukaan on HS24 Perjantai-Sunnuntai. Veikkaan, että toivomasi tilausmuodon saa kans halutessaan.
Pieni nettiajan toimintamalleihin siirtymisen epäjouhevuuskohta Digilehden kans kyl on se, että lehteä tilataan yleensä yks per talous, mut digitunnareita kuuluu pakettiin kans vain yksi. Siinä tunnuksena toimii sähköpostiosoite. Muista perheenjäsenistä voi tuntua hölmöltä logata sillä sisään. Ja ei, en maksaisi extraa ihan vaan siitä, että avokkeeni sais logata sisään omalla sähköpostiosoitteellaan.
10 months ago by Suviko
@suviko @terolehtt la-su + digilehti löytyy. kaikki hinnat on täällä : http://asiakaspalvelu.hs.fi/tilaus/hinnasto/
10 months ago by lindstorm
@skrubu: varmaan sillä levikkinumerolla on vaikutusta siihen, mutta ei se suoraan noin mene. Esim. Tietokone-lehden levikki on selvästi pienempi kuin Mikrobitin, mutta ilmoitushinta on selvästi korkeampi. Suorassa kilpailutilanteessa argumentti voi olla vahvempi. Mutta en tiedä, kun en ole koskaan mediatoimistossa tms. työskennellyt.
10 months ago by Karde
@vaiheinen: sä sanoit ton, en minä :-)
10 months ago by Karde
Postaan tänne, jotta löytäisin tämän threadin myöhemminkin (oon nyt ja lähipäivät pääasiassa kännykän päässä). Hyvää keskustelua!
10 months ago by touqo
Näköislehti on tehty jollakin valmissovelluksella, jolla tehdään weppitoteutuksia esitteistä ja katalogeista. Voi olla jopa (modattu?) versio Adoben FlashPaperista. PDF sisään, lehti ulos. "Syyllinen" firma näyttäisi löytyvän osoitteesta digipaper.fi (omien referenssiensä mukaan).
Muistaakseni edesmenneellä Pressolla oli hieman fiksumpi näköislehti, jota melkein pystyi lukemaan. Siinä juttua klikkaamalla juuri se kohta aukesi isompana näytölle. Tällaisia sovelluksia on myös saatavilla, jos näköislehteä oikeasti haluttaisiin fiksummin toteuttaa.
Toisaalta, eipä tuolla Flash-kuralla mitään tee.
10 months ago by mandrl
Tosin edellämainittu firma listaa referenssinään myös Presson. Ehkä muistan sitten tyystin väärin...
10 months ago by mandrl
Olen myös joskus tilannut nettihesaria, mutta kyllä tuon näköislehden lukeminen jäi vähiin. Oli tosi takkuisaa. Kyllä hyvä nettikäyttöliittymä olisi poikaa. Onko kukaan päässyt kokeilemaan azon.comin Kindleä?
10 months ago by sepponet
@sepponet: Ei noita Sanomien Mederra-näköislehtiä tietääkseni ole tarkoitettukaan luettavaiksi, koska ei ole bisnesmielessä järkevää houkutella ainuttakaan lukijaa siirtymään painetusta lehdestä digilehteen. Lehden lukija on arvokkaampi tilaajamaksuina, ja vielä enemmän siksi, että painetun lehden mainokset ovat parempaa bisnestä kuin nettimainokset.
Näköislehtien tehtävä on tuoda sitä levikkiä, joka kelpuutettaisiin mukaan kokonaislevikkiin.
10 months ago by terolehtt
Jatkona äskeiseen sen verran, että minä olen lukenut joitain lehtiä Zinion ( www.zinio.com/ ) palvelun kautta. Se muistuttaa teknisesti näitä Flash-näköislehtiä, mutta on paremmin luettavissa.
Zinio vaatii kuitenkin asennettavan Windows-sovelluksen ja on verrattain raskas, joten en varmaankaan suomalaisena kustantajana rakentaisi mitään sen varaan. Koko Ziniolla ei taida olla edes varsinaisia toimistoja kuin USA:ssa, joten olisihan se raika rohkea valinta kumppaniksi muutenkin.
10 months ago by terolehtt
Minusta tuo näköislehti on ihan ok. Sen avulla saa selattua lehden otsikot läpi vauhdilla ja jutut jotka haluaa lukea saa hyvin luettua. Joskus kuvat ovat liian pienellä, mutta ei siitä suurempaa haittaa ole. Näköislehden selailun etu html-muotoisen digilehden lukemiseen on se, että selaamalla alusta loppuun tietää käyneensä läpi koko lehden.
10 months ago by juvele
Komppaan @juvele:n pointteja. Tykkään selailla näköislehteä, etenkin jos käytössa iso ja tarkka näyttö. Hoituu koko roskan läpi käynti ilman hiirtä ja sekavaa navigaatiota.
Näköis-Hesarin käyttöliittymä on aika kehitysvaiheessa. Esim. piraattikirjasto Mygazinella oli aika miellyttävä ennen kuin se ammuttiin alas.
10 months ago by erkka
Niin, ja onko niin saatanan vaikeaa tehdä Hesarin digilehdestä sellainen, että se muistaa kirjautumisen?
10 months ago by erkka
Mä en arvosta verkkolehtiformaattia, jossa en voi bookmarkata kiinnostavia artikkeleja. Siksi en ole lukenut mitään näköislehteä kuin töissä pakosta tai vapaalla joskus uteliaisuudesta.
10 months ago by Suviko
@suviko: Se Mygazinesin malli handlasi nuo. Oli leikekirjaa, käännöstä plain tekstiksi, lähetystä, bookmarkkausta, keskustelua, tagit pelasi ja navigaatio toimi. Tarjontakin oli hyvä kun se oli laiton.
10 months ago by erkka
@juvele: Näköislehti voisi toimia, jos visuaalisesta sivuleiskasta voisi silmäillä otsikot ja kuvat, ja itse artikkelin pääsisi lukemaan HTML-versiona – eli selkeänä tekstinä ilman tarvetta zoomailla tekstiä epätoivoisesti palstojen välillä.
Tällä tavalla on tehty muistaakseni Keskisuomalaisen näköislehti.
Hesarin HTML-digilehden ongelma on se, että kaikki jutut ovat ovain tekstinä, eivätkä pääjutut juuri erotu pikkujutuista. Tätä lukukokemusta ei vain ole kauheasti kehitetty. Mutuna veikkaan, että nettilehdestä ei edes haluta tehdä liian hyvin käytettävää.
10 months ago by terolehtt
Mobiilipuolella tilaajille ei taida myöskään olla mitään erikoiskohtelua?
10 months ago by erkka
Olette kokeilleet PressDisplayta? Siihen palveluun tulee joitain satoja lehtiä ja käyttöliittymä on näköisliittymä. Sen saa myös iRexin ekirja-laitteeseen mutta en ole kokeillut sitä niin. PD:ssä on ehdottomasti puolensa, maailman seuraamisen kannalta!
10 months ago by mace
Itse lueskelen Hesaria wapissa, jossa kullakin artikkelilla on hinta. Kännykkäliittymääni (Saunalahti) tosin kuuluu digilehden tilaus, joten en maksa yksittäisten juttujen lataamisesta. En ole tullut selvittäneeksi, onko digilehti suppeampi mobiilina
10 months ago by mace
@terolehtt: esittelemäsi systeemi, visuaalinen selaus, ja artikkeli avautuu luettavaksi, tuntuisi hyvältä. Amazonin Kindlen käyttöliittymä kiinnostaa, koska siihen kai jo jenkeissä voi tilata sanomalehtiä, ja näyttönä toimii sähköinen paperi. USA:ssa sanomalehtipaperin kulutus kääntyi laskuun jo 1987, Euroopassa n. v. 2000. Metlan tutkija Lauri Hetemäki on tästä puhunut jo pitkään. Täältä löytyy kiintoisa esitys paperinkulutuksen näkymistä (pdf): http://tinyurl.com/9a3lat
10 months ago by sepponet
Nice post :-) ! Here is one of my main blogs or websites : http://www.valentin10.blogspot.com
10 months ago by valentin10
Nettilehtien käyttöliittymä taitaa olla niitä harvoja asioita mihin web2.0 ei ole päässyt vaikuttamaan. Lehden sisältöä ei voi profiloida mieleisekseen, sosiaalinen verkko & tagit loistavan poissaolollaan. @sepponet: Kindlen elektroninen paperi toistaa aika heikosti värejä, tablet netbook voisi olla parempi vaihtoehto.
10 months ago by hypnos